Kitaraa soittava koodari
04 | 2024 Sanna Valkeejärvi & Petri Jartti, Ratkaisuarkkitehti
Kipinän asiantuntija Petri Jartti sanoo, ettei alalla ole tapahtunut merkittävää mullistusta 26 vuoden aikana. Ala uudistuu koko ajan, ei mullistuksien kautta. Otetaan selvää, millainen mies on lausunnon takana.
Petrillä on kokemusta alalta jo vuodesta 1997, jolloin hän aloitti harjoittelijana Nokia Networksillä, jonne teki lopputyönsäkin. ”Nokialla meni kovaa silloin ja sitä pidettiin ponnahduslautana alalle. Projekteja tehtiin paljon, eikä ollut aikataulupaineita. Osa onnistui ja osa ei, eikä sillä ollut niin väliä. Parasta siinä oli, että nuorena vastavalmistuneena pääsi heti koodaamaan”, Petri kuvaa uransa alkua.
Petri on tehnyt urallaan pitkiä yhteiskunnan kannalta merkittäviä projekteja ja viihtynyt pitkissä hankkeissa. ”Hienoin hetki tietenkin aina on se, kun saadaan jotain testattavaksi ja tuotantoon. Mutta pahimmillaan ja parhaimmillaan sitä voi edeltää kahden vuoden projekti. Siinä tarvitsee löytää päivittäin jotain, mikä ruokkii motivaatiota, että viihtyy samassa työssä pitkään.
Pienistä palasista isotkin ratkaisut koostuvat, päivittäin voi siis saada jonkun ongelman selvitettyä ja ratkaistua, vaikka koko projekti olisi kesken. Pienistäkin ratkaisuista, tulee onnistumisen fiilis näissä hommissa”, Petri kuvailee syitä viihtymisen takana.
”Itse olen aina ollut omistautunut työlle ja projekteille. Tykkään tehdä ihmisten kanssa töitä ja auttaa ihmisiä. Kipinän myötä yhteisö on tullut itselle aina vaan merkityksellisemmäksi.”
Muutoksia alalla?
Petri sanoo, ettei alalla ole tapahtunut mitään suuri mullistuksia 26 vuoden aikana, vaikka kovasta muutosvauhdista puhutaankin. ”Ala uudistuu koko ajan, ei mullistuksien kautta. Jokainen vuosi on erilainen, kun tekniikat muuttuvat ja kehittyvät. Siksi tässä ei pääse kyllästymään työhönsä.”
Jotain konkreettista muutosta Petri kuitenkin huomaa: ”Pilviajattelu on muuttanut alaa ja maailmasta on tullut sen myötä virtuaalisempi. Toinen asia minkä olen huomannut, on että koodaaminen ja sen testiin ja tuotantoon saaminen on jopa hidastunut, kun ympärille on tullut niin paljon kaikkea muuta huomioitavaa. Hyvänä kääntöpuolena on se, että koodin laatu on parantunut valtavasti.”
”Hyvä muutos on ollut myös avoimen lähdekoodin tulo yhdeksi menetelmäksi ohjelmistokehitykseen ja -tuotantoon. Se on tuonut tekemiseen yhteisöllisyyttä ja on syntynyt ohjelmistokirjastoja kaikkien käyttöön.”
Näiden lisäksi Petri mainitsee automatisoinnin lisääntymisen, ihmisiä tarvitsee vähemmän yksinkertaisiin asioihin nykyään. Tekoälystä hän toteaa ”se on aikamoista hypetystä”.
”Tekoäly on tietokoneohjelmia ja kielimalleja, joita on aina ollut olemassa. Esimerkiksi kuvantunnistus tai tekstin tuottaminen. Ajattelen muutoinkin, että kone on aina ollut jollain lailla orja ja auttanut ihmisiä. Ensimmäiset koneet taisivat auttaa tuottamaan kangasta tai mattoa. Nykyään koneet tuottavat paljon erilaisia asioita. Se, että tietokoneesta tulisi ihmiselle aito kumppani vaatii todella paljon osaamista ja ymmärrystä, enkä usko, että sitä nähdään meidän elinaikanamme.”
”Siinä mennään metsään, jos enemmän ja enemmän vaan kaikki tuotetaan tekoälyllä ja koneella. Se toki auttaa, mutta ihmiseltä tulee tekemiseen ja lopputuotokseen tunne sekä sielu, oli se sitten innovaatioita työelämässä tai musiikin tekemistä. Hyvä artisti tai hyvä koodari on sellainen, joka osaa valjastaa koneen auttamaan luovaan flow-tilaan pääsyssä. Jos kone aina generoi kaiken, ei synny mitään uniikkia uutta. Mitä enemmän on antanut tekemiselle energiaansa, sitä enemmän on tunnetta lopputuotoksessa.”
Pohdin paljon mitä luovuus on ja mistä se koostuu. Luovat ihmiset, jotka pystyvät tyhjästä luomaan jotain uutta saavat arvostukseni!
Tulevaisuudesta
Petri kuvaa maailmaa ja työelämää, jollaista hän toivoisi, että tulevaisuudessa nähdään enemmän: ”Töiden tekeminen helpottuu, kun koneet osaavat auttaa ihmisiä ja siten meillä jää enemmän aikaa perheelle ja ystäville. Pään hakkaaminen seinään vähentyy, ja ihmiset osaavat olla enemmän toistensa kanssa tekemisissä.”
Vaikka Petri uskoo tuohon valoisaan tulevaisuudenkuvaan, on asia, joka häntä myös huolestuttaa: ”Miten nuoret pääsevät töihin, kun vaatimukset ovat niin kovat? Se huolettaa ja harmittaa alalla eniten. Tällä alalla kuitenkin kokemus ja tekeminen on se, mikä opettaa eniten ja millä syntyy tulevaisuuden huippuosaajia. Ongelmanratkaisukyky ja tietoisuus syntyy kokemuksen kautta.”
Kipinästä, ihmisistä ja työn vastapainosta
Petri on ollut Kipinässä kohta jo kolme vuotta. Siis alusta asti. ”Ennen Kipinään tuloa irtisanouduin ensimmäistä kertaa ikinä mistään työstä. Olihan se jännittävä ja iso muutos, mutta muutosta helpotti, että tiesin ketä ja millaisia Kari ja Olli ovat ja miten koko ekosysteemi toimii.”
Aiemmin Petri kertoi, että tykkää tehdä töitä ihmisten kanssa. Kipinässä ihmisillä on isompikin merkitys: ”Koska haluan kehittyä koko ajan ja pitää huolta omasta osaamisestani, on mahtava käydä keskusteluja muiden kipinäläisten kanssa, kahden kesken tai yhteisissä järjestetyissä hetkissä. Se on hienoa, kun ympärillä on samanhenkisiä ihmisiä.”
Mutta elämässä on muutakin tärkeää kuin työ. Merkityksellisille asioille Petri haluaa löytää aikaa. Musiikki sekä oma kitaransoitto on vastapainoa työlle ja tekniikalle.
”Pohdin paljon mitä luovuus on ja mistä se koostuu. Luovat ihmiset, jotka pystyvät tyhjästä luomaan jotain uutta saavat arvostukseni! On se sitten musiikkikappale, taulu tai tekninen ratkaisu, joka näyttää, kuulostaa tai tuntuu hyvältä. Ja luovuutta koodaaminenkin vaatii, pitää osata olla ovela ja keksiä hyvät ratkaisut ongelmiin.”